Olen tullut elämäni viimeisiin vuosiin. En tiedä onko jäljellä yksi, viisi vai kymmenen vuotta. Nyt olen yli 80v. Tein sen, mihin pystyin ja mikä oli mahdollista tehdä. Jäljellä on tärkein: elämä. Tuloksilla ei ole merkitystä.
Mietin, jäävätkö kuvat elämäni viimeisiksi aistimuksiksi. Mistä kuvat syntyvät, ajattelenko silmilläni?
Tämä välähdys yhdestä showsta on vuodelta 2000. Esitykset olivat rentoja mutta samalla tarkkoja. Iso papukaija vaihtuu undulaateiksi, joita ilmestyy kuin tyhjästä Simon käsille. Ei varmaan niitä helpoimpia temppuja!
